tiistai 23. heinäkuuta 2013

Eeva-Stiinan rippijuhlat ja kaiken maailman ajatuksia


jeeikk

DSC_0003

DSC_0372
Eeva-Stiina ja Ville, tuitui

DSC_5770-horz
Äidin ja Eevan söpöt halikuvat

DSC_5752

DSC_0047

DSC_0143

DSC_0102
Pitihän Williaminki päästä yhteiskuvaan<3

DSC_5772


Viime sunnuntaina vietettiin siis Eeva-Stiinan rippijuhlia. Kaikenlaisia kakkuja täytekakusta vuohenjuustopiiraisiin on syöty kaksin käsin nyt kolmatta päivää eikä ihme ja kumma tee vielä edes tiukkaa. Eeva-Stiinan aika on mennyt meidän lahjan eli iPad2 parissa, ja parhaillaan se etsiskelee sillä jotain hyvää juustokakkureseptiä. Siitä muistuikin mieleen, että mun pitää joku päivä jakaa täällä ne pyydetyt leivonnaisreseptit.
 Sunnuntaina mentiin ensimmäisenä tietty kirkkoon ja mä tapani mukaan pillitin, kun Eeva-Stiina konfirmoitiin. Sen jälkeen rippikoululaiset lauloi vielä yhteislaulun ja taas tuli tippa linssiin. En vaan voi sille mitään. Tuntuu kuin eilispäivältä, kun Eeva oli vielä pieni taapero, joka juoksenteli ympäri taloa vaippa päällä ja mä taputtelin sitä lusikalla ja sanoin "Älä tule paha kakku tule hyvä kakku." Tai kun se lauleskeli ja huusi itsekseen peilin edessä ja kuvitteli päässään kaikenlaisia tarinoita. Nyt mun ei enää tarvitse askarrella sille mielikuvitusystävää, joka on sen seurana silloin kun mä en ole leikkimässä kotona. 

Aika vain menee niin nopeesti eteenpäin. Sen takia pitäis just oppia arvostamaan elämän pieniä jokapäiväisiä iloja ja olla onnellinen siitä mitä sulla on. Lapsena oli kaikki niin huoletonta. Sai leikkiä päivät pitkät, kaikki oli hetkessä elämistä. Ei ymmärtänyt sitä, kuinka paljon pahaa maailmassa oikeasti onkaan. Aikuistuessa vastuuta tulee kokoajan enemmän ja täytyy itsensä lisäksi oppia huolehtimaan myös muista. Opiskelu ja sen jälkeen työ vie suuren ajan elämästä. Alkaa stressata ehkä jopa liiankin monista asioista. Elämän epävarmuudet tulee kuvioihin. Jokaisen pitäisi omasta mielestäni säilyttää se oma sisäinen lapsensa ja lapsenmielisyytensä. Kaikkea elämässä ei kannata eikä tarvitse ottaa niin vakavasti. Enkä nyt puhu mistään ääripäistä, vaan ihan tavallisista arjen jutuista. Itse oon ainakin huomannut, että iloinen/positiivinen elämänasenne vaikuttaa tosi paljon (positiivisesti) kaikkiin hankaluuksiin, mitä elämässä pakostakin tulee eteen. Enkä nyt taaskaan tarkoita sitä, että ei saisi koskaan olla surullinen tai pitäisi esittää iloista vaikka kaikki menisi päin mäntyä. Se kieltäminen ja esittäminen että kaikki on hyvin vain pahentaa asioita entisestään ja tekee sen hankalammaksi. Mutta kaikki varmasti tajuavat mitä mä ajan tässä takaa. Ja sitten kun jonain päivänä mun omat lapset kasvaa isoksi mä haluan niiden muistavan ne lapsuuden pienet ilot, muistot ja leikit, en vain asioita ja tavaroita mitä heillä on, koska juuri ne tärkeät muistot on kaikkein arvokkaimpia. 
Mutta nyt meen tästä leipomaan. Hyvää alkuviikkoa kaikille! <3
10 kommenttia on "Eeva-Stiinan rippijuhlat ja kaiken maailman ajatuksia"
  1. Mulla ois yks ihan mahtava juustokakku resepti! Brownie pohjainen valkosuklaajuustokakku, jonka voi koristella vaikka tuoreilla mustikoilla :) Ah niin suussa sulavaa.. :)

    VastaaPoista
  2. mitä hittoa.. just ollu synttärit ja kaikkia herkkuja jääny ja nyt LEIVOTTE?!? :DDDDDD

    VastaaPoista
  3. pakko sannoo että oli tosi ihana teksti!! :) just noi kaikkien pitäiski ajatella ja olla positiivisia ja näi! ja pakko myös sannoo että nuo sun on aivan tooosi ihanat! :) ja soppii sulle tosi hyvin! ja tietty oot myös tosi kaunis!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. voi että, kiitos ! ihanan piristävä kommentti! <3

      Poista
  4. voi että ootte kauniita siskoksia tosi ihanasti kirjoitettu teksti! (:

    http://alisaaj.blogspot.fi/

    VastaaPoista
  5. ootte kyllä kunnon kaunottaria molemmat! ♥

    VastaaPoista